Täydellisen tylsää, tavallista arkea

Katselin männäviikolla telkkarista ohjelmaa, jossa todettiin erään julkisuuden henkilön elävän täydellisen tylsää ja tavallista arkea. Taisin löytää sielunkumppanin, sillä hyvää elämää ei voisi paremmin kuvata. Tällä hetkellä harmaat päivät seuraavat toisiaan. Jonain aamuna saattaa maassa olla vähän lunta, joka on kadonnut viimeistään lounasaikaan. Odotan tosi paljon valkoisia hankia ja nietoksia, ihania paukkupakkasia ja kengän alla... Continue Reading →

Featured post

In memoriam Väinö, Pam-Zamirin Yippo

Väinö siirtyi ajasta ikuisuuteen viime viikon tiistaina. Saimme viettää Väinön kanssa lähes yksitoista yhteistä vuotta. Väinö tuli meille viiden kuukauden ikäisenä juuri ennen joulua 2012 kasvattajalta Kouvolasta. Siellä se asusteli maalaistalossa lampaiden ja muiden eläinten ympäröimänä. Uuden kodin ympäristöstä löytyi paljon hurjia asioita, näistä pelottavimmat olivat autot ja kuuset. Pikku hiljaa näihinkin totuttiin ja elämä... Continue Reading →

Kevät

Rakastan kevättä. Valoisia iltoja, kirpeitä aamuja. Lämmittävää aurinkoa, horisontissa siintävää kesää. Kevät on kuin perjantai, kaikki ihana vielä edessä. Olen kevään lapsi, ehkä se tekee tästä vuodenajasta merkityksellisen. Tosin, en usko, että vaikka olisin syntynyt syksyllä, rakastaisin sunnuntaita yhtä paljon kuin nyt perjantaita. Tähän päivään liittyy eräänlainen vapauden tunne. Illuusio siitä, ettei hetkeen ole velvollisuuksia.... Continue Reading →

Keitellään viestintäsoppaa – viestintäkulttuuri

Viestintähän on siitä mainio ala, että kaikki sitä osaavat ja se näkyy vain silloin, kun se ei toimi. Jonkin ponnistuksen kohdalla saatetaan kiitellä hyvin onnistunutta viestintää mutta pääsääntöisesti arjessa se hukkuu muiden asioiden joukkoon. Ja niin pitääkin, onhan kyseessä elämää ylläpitävä tukitoiminto, kuin verenkierto. Hulluksihan sitä tulisi, jos punasolujen matkaa miettisi 24/7. Viestinnän tekijät pyrkivät... Continue Reading →

Joskus keskustelukumppani on teflon 🥱

Vuorovaikutustaidot eivät rajoitu vain muutoksen työkaluksi vaan niitä tarvitaan kaikessa, läpi elämän. Kuuntelu, argumentointi ja reagointi ovat keskusteluissa arvokkaimmat. Mielestäni tärkein näistä on aktiivinen kuuntelu ja aito läsnäolo. On eri asia kuulla ja kuunnella. Kuuntelemista kannattaa tehdä näkyväksi reagoimalla eri tavoin, tästä lisää jäljempänä. Mark Twain on joskus todennut, että "meillä on kaksi korvaa ja... Continue Reading →

Vuorovaikutus on muutoksen tanssia

Olen muutaman kuukauden työskennellyt pääosin muutosviestinnän parissa. Samalla olen yhä vahvemmin vakuuttunut vuorovaikutuksesta muutoksen työkaluna. Muutoksessa viestitään monella eri tasolla. Karkeasti tasot voisi jakaa kolmeen; on yleistä viestintää eli erilaisia infotilaisuuksia ja tiedotteita, joissa kerrotaan asiasta ylätasolla. Sitten on yksikkö- ja tiimikohtaisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät kyseisen joukon toimintaan, tavoitteisiin ja etenemiseen. Kolmas taso on henkilökohtainen... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑