Hesarissa oli muutama päivä sitten herättelevä mielipidekirjoitus siitä, kuinka osa lapsista ei tiedä, mistä marketin hyllylle päätynyt liha on alkujaan peräisin. Tässä on kaksi mielenkiintoista näkökulmaa, joita äitinä olen pohtinut.
1) Vanhemman tehtävä on suojella lasta. Kaikelta kamalalta, raadolliselta, jota maailmaan mahtuu. Varmistaa, että hän saa turvallisen lapsuuden, mahdollisuuden olla lapsi ilman huolia ja murheita.
2) Vanhemman tehtävä on kasvattaa lasta. Varmistaa, että lapsen yleissivistys ja ymmärrys ei jää vain koululaitoksen harteille. Laajentaa ajattelua, tarjota uusia ajatuksen siemeniä. Kertoa asioista niinkuin ne on, lapsen ikätasolla tietenkin.
Meillä syödään vain onnellisten kanojen munia. Olen myös kertonut kahdeksanvuotiaalle, mistä lautaselle päätynyt liha on peräisin. Kuvaillut, millaisista ososuhteista pekonisiivut ovat peräisin. Perustellut, miksi meillä tehdään tiettyjä valintoja, kuten juodaan luomumaitoa. En pelottelemalla saati syyllistämällä vaan kääntämällä ajatukset vaihtoehtoihin ja omiin valintoihin. Onnelliset kanat on hyvä esimerkki, sillä onnelliseksi ne tekee mahdollisuus tepastella pihalla ja kuopsutella maata. Elää hyvää elämää.
Sillä ihminen on peto ja syntynyt tappamaan. Ilman eettisiin arvoihin perustuvaa ajatusmaailmaa lapseni ei koskaan opi ymmärtämään, että aina voi myös valita toisin.
Jemmma 
Vastaa