Kuukausi sitten aloitin kesäloman yhteydessä #someloma’n. Sopivasti samoihin aikoihin bongasin Frank Martelan oivallisen tekstin, jonka innoittamana kirjauduin ulos kaikista kanavista ja poistin appsit puhelimen etusivulta. Kaipasin lomaa Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja LinkedInistä. Näihin en ole kajonnut nyt neljään viikkoon.
Someloma ei liene monellekaan tekstejäni seuranneelle yllätys, sillä olen aiemminkin purkanut mieltä kuplista ja virtuaalimaailmoista. Olin miettinyt etukäteen mikä olisi kesälomani tavoite, eli mitä haluan saavuttaa ja miksi juuri seuraavat neljä viikkoa olisivat merkitykselliset. Päätin laittaa kaiken energian perheeseen ja itseeni. Some sai väistyä.
Tapoja muutetaan vaihtamalla niitä parempiin
Some on tullut tavaksi. Tsekkaan aamuisin Instan ja Facen, skrollaan eteeni tarjottavat asiat puoliteholla. Kiinnitän huomiota vain sellaisiin, jotka sattuvat kullakin hetkellä koskettamaan, moni kiinnostava kuuluminen menee ohi. Päivän aikaan käyn kanavissa vielä muutaman kerran. Välillä päivittelen arjen tapahtumia Instagramiin ja jaan blogitekstejä muissa kanavissa.
Aloin pohtia päättömän selailun tai satunnaisen Insta-postailun tuomaa hyötyä. Jos käytän päivästäni vaikkapa tunnin algoritmien minulle valitsemien julkaisujen selailuun, mitä saan vastineeksi? Tai kuinka paljon käytän aikaa kanavissa sosiaaliseen kanssakäymiseen yksinäisen selailun sijaan? Ja mikä tärkeintä, lisääkö some hyvinvointiani vai syökö se sitä?
Päätin, että vaihdan somettamiseen käyttämäni ajan digipäiväkirjaan. Olen nyt kuukauden ajan tallettanut muistoja joka ikisestä kesälomani päivästä, kirjoittanut, lisännyt valokuvia ja piirtänyt. Olen kuvannut tärkeimmät hetket niin kuin haluan ne muistaa enkä niin, kuin ne haluan julkisesti jakaa. Keskittynyt pääni sisäiseen maailmaan muiden ihmisten virtuaalimaailmojen kustannuksella.
Yllättävä matka
Kiinnostava kysymys, jatkuuko someloma vaikka kesäloma päättyy? Tällä hetkellä en, yllättävää kyllä, koe luopuneeni mistään enkä kaipaavani erityisesti mihinkään. Some on hyvä työkalu ja tuottaa usein myös iloa. Olisin muutaman kerran somelomalla tarvinnut Facebookista tietoa, vaikkapa jonkin yrityksen osoitetta, jonka olen päätynyt selvittämään jotenkin muuten. Periaatteen nainen vaikka mustavalkoinen ajattelu saakin aikaan puistatuksia.
Olen myös huomannut ajattelevani ystäviä ja nähnyt heistä unia enemmän kuin aiemmin. Toki lomalla on muutenkin aikaa pysähtyä mutta en muista tällaista edellisiltä kesälomilta. Kun asiat eivät enää tule eteen automaattisesti, joutuu käyttämään enemmän ajatuksia ja mieltä. Erityisen paljon ilahduin kun törmäsin vanhaan ystävään, joka ihmetteli, kun ei ole somessa näkynyt. Sillä hetkellä oma satunnainen somepäivittely sai uuden merkityksen.
Someloma on antanut minulle paljon ja eniten yllätyin kuinka vahva mieli voikaan olla. En ole antanut periksi tylsinäkään hetkinä. Jonkun appsin mukana ohjauduin kerran Faceen ja näin kymmenet ilmoitukset ja yhden kaveripyynnön. Lähipäivinä selviää kuka on tämä mystinen Facen uusi kaveri ja kuinka moni on päättänyt Twitter-suhteemme epäaktiivisen osapuolen vuoksi.
Kannustan todella haastamaan omia tapoja. Antamaan enemmän aikaa itselle ja venyttämään mielen vahvuutta. Testaamaan kuinka paljoon pystyt ja ylittämään omat odotukset. Olemaan hetken se paras versio itsestäsi. ❤
Jemmma 
Vastaa