Hehkuttelin somessa loppuviikosta kun olin puhumassa viestintäaiheissa. Vaikuttava ja vakuuttava viestintä tuntuu olevan teema, joka kiinnostaa varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa tällä hetkellä ja tätä avasin myös omassa puheenvuorossani.
Vaikuttavan viestinnän juuret juontavat antiikin Kreikkaan ja Aristoteleen oppeja voi edelleen hyödyntää, olipa kyseessä sitten 2000-luvun esitys, puhe tai kirjallinen tuotos. Aristoteleen retoriikka luo erinomaisen vaikuttavan puheenvuoron perustan, jota voi maustaa hetkeen sopivilla tyyleillä. Jos nukuit historian tunnit, niin Aristoteles oli filosofi ja tiedemies, jota on pidetty koko länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana.
Ethos, pathos, logos
Aristoteles on erottanut kirjoituksissaan kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden. Ethos keskittyy siihen, missä määrin puhujan persoona kykenee saamaan yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava. Pathos sisältää sen, missä määrin puhuja laittaa omia tunteitaan, tarinoita ja esimerkkejä peliin ja yrittää vedota kuulijoiden tunteisiin saadakseen heidät puolelleen. Logos puolestaan sisältää faktat, kielenkäytön ja sananvalinnat argumenttia muodostettaessa.
Lähivuosina on tutkittu, missä suhteessa näitä Aristoteleen syitä olisi hyvä vaikuttavaan puheeseen viljellä. 10 prosenttia puheesta pitää sisällään ethosta eli omasta itsestä kertomista, omasta taustasta, asiantuntevuudesta ja osaamisesta. Neljännes puheesta nojautuu faktoihin (logos) ja loput, 65 prosenttia on pathosta eli tarinaa, tunteita ja esimerkkejä.
Vaikuttava ja vakuuttava viestintä on siis fiksua rakentaa yli 2000 vuotta vanhan opin nojaan. Sen lisäksi uskon vahvasti, että nykypäivään viestintätyyliin kuuluu heittäytymiskyky. Jos oiotaan, niin ehkä se on osa Aristoteleen pathosta mutta aihe vaatinee avausta.
Oma esitykseni keskiviikkona sujui alkujännityksestä huolimatta (tai ehkä juuri siksi, koska jännitys kertoo kropalle, että nyt pitää keskittyä ja antaa kaikkensa) oikein mukavasti. Sain kerrottua asiani ja yritin tuoda paljon esimerkkejä, joilla lisätä tunnetta esitykseen. Kirsikkana uskon kuitenkin olleen oma tilanteeseen heittäytyminen. On nimittäin pelottavaa paljastaa itsestään isolle yleisölle, sillä silloin asettaa itsensä avoimeksi ja haavoittuvaiseksi. Ja juuri siinä piilee onnistumisen siemen.
On nimittäin lohdullista tietää, että pääosin yleisö toivoo aina esiintyjän onnistuvan. Ja kun esiintyjä antautuu yleisölle täysin, tulee automaattisesti mukaan myös tunne, joka oli jo Aristoteleen retoriikan suurin vaikuttavuuden syy.
Paina siis mieleesi nämä neljä vinkkiä; ethos, pathos, logos ja heittäytyminen. Olen varma, että viestisi vaikuttavuus tulee nousemaan uusiin lukemiin.
Jemmma 
Vastaa