Olen viime aikoina käynyt mielenkiintoista keskustelua pojan kanssa sometykkäyksistä. Hänen käyttämänsä somekanava on TikTok (koska muualle en häntä päästä ja Whatsappia & Youtubea en someksi niinkään laske). TikTokiin hän tekee videoita itselleen tärkeistä asioista. Yleensä ne pitävät sisällään kavereiden kanssa touhuamista tai trampalla temppuilua.
Olen kovasti yrittänyt kääntää pojan ajatuksia siihen suuntaan, että tykkäyksillä ei olisi merkitystä. Ettei hän tee sisältöä vain siksi, että joku tykkäisi. Koskaan kaikki eivät tykkää kuitenkaan ja tietyt ihmiset (kuten äiti) tykkää aina. Ei se ole kiinni kiinnostavuudesta eikä sisällön laadusta vaan ihan jostain muusta. Usein oikean elämän suhteet vaikuttavat taustalla vahvasti.
Kerroin hänelle, että Instagramin kehityksessä on nostettu pöydälle tykkäysten poistaminen. Tai ainakin niiden esittäminen julkisesti. Omasta mielestäni tämä on loistava suunta! Niin paljon kurjuutta, vertailua, riittämättömyyden tunnetta tykkäykset saavat nuorissa aikaan.
Tähdestä sydämeen
Muistatko aikaa, kun Twitterin sydän oli tähti? Se oli merkki siitä, että olit huomioinut viestin ja tavallaan kuittasit sen luetuksi, ehkä tykkäsit ainakin jonkin verran viestin sisällöstäkin. Kun tähti vuoden 2015 lopulla sammui ja tilalle tuotiin sydän, muuttuiko käyttötavat? Onko sydän henkilökohtaisempi ja vaikuttavampi, jonka myötä kynnys sen ilmaisemiseen on samalla suurempi? Myös TikTokissa liketetään sydämin.
Itse käytän aika usein peukkua tai sydäntä, kanavasta riippuen, lukukuittauksen muodossa. Haluan reagoida ja näyttää, että olen nähnyt kyseisen postauksen. Jos olen kovasti eri mieltä tai haluan sanoa aiheesta jotain, kommentoin mutta saatan tykätä silti.
Lapset puolestaan ajattelevat usein, että tykkäys on tykkäys. Aito mielipide siitä, että jokin on siistiä tai hienoa. Vaikka tekisi kuinka hienon videon TikTokiin tai kuvan Instagramiin ja käyttäisi aikaa sen viimeistelyyn, ei siitä välttämättä monikaan tykkää. Eikä se tietenkään tarkoita sitä, etteikö sisältö olisi voinut olla upea, ehkä verkosto on vain liian pieni tai postausajankohta huono.
Joskus pelkään, että poika tekee jotain hölmöä saadakseen siitä hienon videon toiveissaan iso kasa tykkäyksiä. Kiipeää katolle tai kallion kielekkeelle päätyen sairaalaan tai vielä pahempaa. Tekee asioita vain video mielessään ja unohtaa elää aidosti (ja turvallisesti) ja nauttia kavereiden seurasta.
Vanhempien tehtävänä on sivistää lapsia ja nuoria sosiaalisesta mediasta. Kertoa reilusti sekä hyvistä että huonoista puolista. Ja ennen kaikkea painottaa, ettei asioita koskaan kannata tehdä siksi, että joku tykkäisi.
Elämän arvoa ei mitata likejen määrällä vaan jollain ihan muulla.
Jemmma 
Vastaa