Koukussa

Meneillään oleva talvi on ollut harvinaisen pimeä ja sen myötä raskas sekä väsyttävä. Tänään tuli vielä kylmäkin. Vaikka pakkanen piristää ja aurinko ilostuttaa, niin nyt palelee.

Kuinka houkutteleva pehmeä sohva, villainen viltti ja lämmin teekupponen voikaan olla?

Itseään on tärkeää kuunnella ja vaikka liikunta nostaakin mielialaa, olen kovasti sitä mieltä, että väkisin ei kannata treenata. Ainakaan kovaa salijumppaa tai aerobista. Kevyt lenkki tai jooga voi olla ihan hyväksi.

Tai sitten antaa itsensä vain olla. Levätä ja kerätä voimia, torkkua ja nauttia olan takaa. Laiskotella, kuten joku saattaisi sanoa.

Ja tämän kerrottua voinkin todeta, että olen jäänyt koukkuun. Netflixiin. Löysin taas yhden, ihanan hömppäsarjan, jonka jaksoja ahmin joka ilta. Makoilen ja katselen, hörpin teetä ja torkun. Lataan akkuja työpäivän jälkeen jaksaakseni jälleen seuraavan.

Ihana kuunnella syvintään ja antautua olemisen vietäväksi. Tekosyyt on kohdillaan, talvea on vielä pari kuukautta jäljellä.

Kohta lämpenee taas.