Ollut ikävä kirjoittamista. Jonkun aikaa koin, ettei ollut mitään sanottavaa. Pää oli niin täynnä työtä ja muuta, ettei sinne jäänyt tilaa uusille ajatuksille saati kaistaa niiden vähäistenkään tulla kirjallisessa muodossa ulos.
Sitten elämä puuttui peliin, niin kuin olemme saaneet huomata sen toisinaan tekevän.
Sain viime viikolla neljä migreenikohtausta neljässä päivässä, mikä pisti asioita oikeaan perspektiiviin. Vaikka töissä on kaikkea siistiä meneillään, olen opiskellut vapaa-ajalla ja hoitanut firman asioita siinä ohessa, en tietenkään halua tehdä hallaa itselleni.
Polttaa sitä kuuluisaa kynttilää molemmista päistä.
Uskon, että olen parempi versio ihmisenä, äitinä, vaimona ja työntekijänä kun keskityn enemmän hetkeen ja pääni sisäiseen maailmaan.
Siksi olen aloittanut jälleen mielen rauhoittamisen harjoitukset. Asioita tapahtuu paljon ja nopealla tahdilla mutta se miten niihin reagoi ja millaisessa mielenmaisemassa elää, on onneksi omassa vaikutusvallassa.
Paras tapa rauhoittaa sympaattinen hermosto on hengittely. Palleahengityksestä olen kirjoittanut jo aiemminkin. Toinen toimiva tapa on ”ikkunahengitys”: kuvittele eteesi neliön muotoinen ikkuna. Hengitä sisään samalla, kun katseesi kulkee ikkunan vasenta reunaa ylös. Pidätä hengitystä sen aikaa, kun kuljet kohti oikeaa yläkulmaa. Hengitä rauhallisesti ulos ikkunan oikean reunan alasmenon ajan. Pidätä hengitystä jälleen alareunan verran.
Samaan lopputulokseen pääset, jos lasket mielessäsi neljään hengittäessäsi sisään, pidättäessäsi, hengittäessäsi ulos ja jälleen pidättäessäsi. Visualisoimalla ikkunan eteeni se on ainakin itselleni helpompaa.
Viime viikon migreeni huipentui sunnuntaina sairaalaan. Sain lääkettä suoraan suoneen, mikä katkaisi inhan kivun kierteen.
Sairaalapedissä maatessani mietin hoitajia, sitä arvokasta työtä mitä he potilaiden eteen tekevät muutenkin, puhumattakaan korona-ajasta.
Mietin itsekkäästi terveyttäni, kuinka pelottavaa kaikki aivoperäinen onkaan vaikka kyse oli omalla kohdallani vain päänsärystä. Asiat voisivat olla niin paljon huonomminkin.
Mietin asioiden tärkeysjärjestystä, millä elämässä oikeasti on väliä. Kummasti odottamattomat tilanteet laittavat arvot puntariin.
Joten sinä siellä, älä odota migreenikohtauksia tai paljon pahempia elämän näpäytyksiä vaan havahdu jo ennen. Keskity itsellesi tärkeisiin asioihin ja vaikuta niihin, mihin pystyt – omiin ajatuksiisi ja tapaasi suhtautua ympärillä olevaan. Harjoittele pysähtymistä ja hengittele stressi kehostasi ulos.
Sillä hengitys on ainoa asia, joka kulkee mukanasi koko elämäsi ajan.
Jemmma 
Vastaa