Kävi kaduttamaan kun viime tekstissä sanoin, että koiranpennut on joskus kamalia. Ei ne kyllä ole. Ne on ihania ja suloisia pieniä riiviöitä mutta ei koskaan kamalia. Raptor on tuonut niin paljon ihanaa virtaa meidän perheeseen ettei sitä voi sanoin kuvata. Hymyä, iloa ja reikiä villasukkiin.
Korona-aikaan koiranpentujen kysyntä on kasvanut. Eikä ihme, koteihinsa hautautuneet ihmiset kaipaavat seuraa. Ostetaan kesämökkejä, asuntovaunuja ja koiranpentuja omaan pieneen kuplaan.
Joukkoon mahtuu aika monta sellaista, jota homma myöhemmin kaduttaa. Kesämökistä ja asuntovaunusta on ainakin teoriassa helpompi päästä eroon kuin koiranpennusta. Siitä tulee perheenjäsen eikä niitä hankita hetken mielijohteesta. Eihän?
Söpö ja suloinen karvakamu on kuitenkin melkoinen riiviö, sitä ei käy kiistäminen. Se syö huonekalut ja puree varpaista. Se pissii sisälle ja vaatii silti tunnin välein pihalle. Sillä on vahva oma tahto, onhan se elävä olento.
Se tapittaa isoilla silmillään luottaen siihen, että sä pidät siitä maailman parasta huolta. Sä olet kaikki mitä sillä on ja se on ansainnut pyyteettömän rakkauden.
Jokaisen uuden karvakamun pitää olla tarkkaan harkittu. Parhaimmassa tapauksessa se kulkee rinnalla lähes parinkymmenen vuoden ajan. Se vaatii paljon mutta antaa vielä enemmän. Ihana pieni riiviö 🤍
Vastaa