Täytän tänä vuonna pyöreitä vuosia, tarkemmin ottaen neljäkymmentä huhtikuussa. Mieli on jumahtanut jonnekin 15 vuoden taakse mutta fyysisesti harva välttyy kilometrilukemalta. Lisäksi huomasin joululomalla, että loppuvuoden työtahdista palauduin vasta viikon levänneenä. Näistä heränneenä päätin, että alkuvuosi menee ton-ton-ton -linjalla.
Herkuton, alkoholiton ja lähes kofeiiniton. Siinä resepti tähän hetkeen.
Herkuttomuus tarkoittaa karkkeja, sipsejä ja muita turhia herkkuja. Ruokaa se ei koske, joskin pidän siinä järjen mukana niin kuin aina muutenkin. Hampparit kotona ruisleipään tai pitsa pienellä juustokerroksella on silloin tällöin ihan ok. Ei kannata olla ehdoton. Perheen kesken jo sovittiin, että viikon kuluttua Napen 2-vuotispäivänä herkutellaan. Myös muissa juhlissa otan tarjottavia kohtuudella. Sokerintäyteisen joulukuun päätteeksi haastoin herkuttomaan myös 13-vuotiaan poikasen, joka lähti yllättävän innolla mukaan.
Alkoholiton on sanansa mukaisesti holiton. Kokeilin pitsan kanssa 0% punkkua, ei jatkoon. Sen sijaan valkkari oli tosi hyvä, sitä aion ostaa jatkossakin. Kombuchaa ostelen kaupasta viikonloppujuomaksi ja nyt on myös ensimmäinen erä omatekoista tuloillaan.


Vielä loppuvuonna kahvia tuli päivän aikana juotua kuppi jos toinenkin. Ihan liikaa noin suositustenkin näkökulmasta. Aamulla iso muki, aamupäivällä pienempi. Lounaan jälkeen ja iltapäivällä. Vielä yksi kuppi dinnerin jälkeen ennen kuutta. Noin suuri kofeiinimäärä vie ainakin mun hermoston ylikierroksille, jonka vuoksi stressitaso on koko ajan korkeahko. Lisäksi yöllinen palutuminen häiriintyy. Nyt juon normaalin aamukahvin vain aamuisin, muutoin lipitän kofeiinitonta (muru)kahvia tai teetä.
Alkuvuotta on mennyt kolme viikkoa, joko näkyy tuloksia?
Kerrottakoon ensinnä, että olen aika koukussa Garminin tuottamaan dataan. Sitä on kertynyt varmaan kymmeneltä vuodelta, joten tiedän melko hyvin lähtötason. Stressitaso on laskenut muutaman pisteen ja etenkin yöunien laatu on parantunut. Ostin hiljattain 11 kilon painopeiton, joka rauhoittaa todella hyvin, uskon sen osaltaan vaikuttavan uneen eli pelkästä kofeiinista ei ole kyse. Myös leposyke on laskenut omalle tasolleen tai jopa vähän alle. Sykevälivaihtelu on hieman noussut tasaiseen lukemaan, mikä kertoo, että palautuminen on aiempaa parempaa. Jos sykevälivaihtelu kiinnostaa, kannattaa lukaista esim. Olli Haatajan teksti. Treenimäärät ovat säilyneet ennallaan, joten ne eivät vaikuta tuloksiin.
Jatkan nyt toistaiseksi ton-ton-ton -linjalla. Olo on mainio eikä mitään ”kiellettyä” tee mieli.
Vastaa