Olen muutaman kuukauden työskennellyt pääosin muutosviestinnän parissa. Samalla olen yhä vahvemmin vakuuttunut vuorovaikutuksesta muutoksen työkaluna.
Muutoksessa viestitään monella eri tasolla. Karkeasti tasot voisi jakaa kolmeen; on yleistä viestintää eli erilaisia infotilaisuuksia ja tiedotteita, joissa kerrotaan asiasta ylätasolla. Sitten on yksikkö- ja tiimikohtaisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät kyseisen joukon toimintaan, tavoitteisiin ja etenemiseen. Kolmas taso on henkilökohtainen taso, jossa käydään läpi muutoksen vaikutuksia kyseiseen yksilöön.
Vuorovaikutus on vahvasti läsnä jokaisella tasolla. Markus Talvio ja Ulla Klemola kirjoittavat kirjassaan Toimiva vuorovaikutus, että vuorovaikutustaitojen opiskelua pitäisi järjestää kaikille alasta riippumatta.
Vuorovaikutus on työelämätaito, jota jokainen tarvitsee. Kun sen käyttöä mitataan esimerkiksi muutoksen tullen, on henkilöiden lähtötaso hyvin erilainen. Siihen vaikuttavat henkilön persoona, tausta ja kiinnostus. Työelämässä kuitenkin oletetaan kaikkien taitavan vuorovaikutuksen salat.
Vuorovaikutus on aina vastavuoroista. Asianosaiset tuovat yhteiseen hetkeen jotain sellaista, millä on vaikutusta molempiin osapuoliin. Onnistuneessa tilanteessa tulee tunne, että ollaan samalla aaltopituudella. Jokainen tunnistaa tämän hetken, kun puhutaan samaa kieltä ja ymmärretään asiat samalla tavalla. Halu yhteiseen lopputulemaan on ilmeinen.
Vuorovaikutus ei ole vain johtajan tai lähiesihenkilön tehtävä vaan se on kuin osapuolten välinen tanssi. Siinä kuunnellaan ja huomioidaan, mennään yhteisin askelein eteenpäin. Joustetaan eteen ja taakse, ollaan läsnä hetkessä. Joskus liikutaan hitaammin, toisinaan ripein kuvioin.
Muutoksen kokemusta mitataan usein erilaisin kyselyin ja pulssein. Kysytään fiilistä, huolia ja huomioita. On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus päästä ääneen.
Pulsseista saa arvokasta palautetta paitsi muutoksen omaksumisesta, myös vuorovaikutuksen onnistumisesta. Koetaanko, että kuunnellaan, päästäänkö ääneen. Saadaanko vastauksia, autetaanko tunnetasolla kohti uutta. Koetaanko vuorovaikutuksessa kompastuskiviä, kuten sivuuttamista, opettamista tai vetäytymistä. Tuloksia on tärkeää jakaa avoimesti ja käsitellä kaikilla viestinnän tasoilla; yleisesti, ryhmäkeskusteluissa ja yksilökohtaamisissa.
Mutta vielä tärkeämpää on tarttua palautteisiin ja poimia syötteet vuorovaikutuksen parantamiseksi. Taitoja voi kehittää kuin tanssia. Ensin treenataan perusaskeleet ja sen jälkeen kohti haastavampia kuvioita. Muutoksen keskellä ollaan jo tanssilattialla ja siellä ensimmäisiksi askeleiksi riittää kyky kuunnella ja kysyä, antaa tilaa ja olla läsnä.
Jemmma 
Vastaa